1. Neuvola

Tänään astelin tutun neuvolan ovista sisään. Sama terveydenhoitaja otti minut vastaan kuin reilu vuosi sittenkin. Tuntui oudolta olla siellä taas, jälleen raskaana, kunnes toisin todistetaan. Kävimme tiedot läpi, jätin heille myös luettavaksi ja kirjattavaksi naistentautien polin tiedot, kaiken mitä tässä kahden raskauden välissä on ehtinyt tapahtua.

Kaikki oli kunnossa, painoa oli tullut vuodessa lisää, samoin kuin huolia, kilokaupalla. Kerroin miten kova koettelemus keskenmeno kaikella tavalla oli, ja miten en ole selviytynyt siitä täysin vieläkään. Välillä kun tuntuu, että elän sitä tilannetta nyt uuden raskauden myötä uudelleen. Kuin nyt oltaisiin vielä niillä onnellisilla viikolla ja päivä päivältä pelko vain lisääntyy. Terveydenhoitaja ehdotti minulle tarvittaessa neuvolapsykologin palveluita, mikäli näiden asioiden käsittely ei tunnu onnistuvan oman itseni kanssa. Tämä onnistuu kuitenkin vasta elokuussa, nyt kun eletään tätä kesäloma-aikaa.

Lasketun ajan määrittämistä varten sain lähetteen varhaisultraan. Ajankohta selviää myöhemmin, kun saan ajan postissa tai puhelimitse. Tuntuu kuitenkin pahalta odottaa ja nyt olen päättänyt pelostani huolimatta uskaltautua huomenna yksityiselle ultrattavaksi. Mitä sitä enää totuuden kuulemista pitkittelemään. Joko tässä ollaan onnellisesti raskaana tai ei, ei odottaminen sitä muuta miksikään. Ja vaikka elävän alkion näkeminen antaisi vain vähän toivoa, on se sentään edes jotain.

Muok. sain kuin sainkin ajan seuraavalle päivälle kunnalliseen äitiysultraan!

kuva: wehearit.com