PMS

Keskenmenon jälkeen aloin kärsiä aiemmin joksikin urbaanilegendaksi luulemastani vaivasta, nimittäin PMS-oireet ovat yllättäneet minut joka kuukausi. Muutamat päivät ennen menkkoja on kuin maailman loppu, vituttaa, itkettää ja raivottaa, tekisi lähinnä maata pimeässä peiton alla ja näyttää keskisormea ihan kaikelle, koko maailmalle. Tähän kun lisätään päänsärky ja vatsaoireet niin tunnelma on taattu.

Eilenkin heti aamusta herättyäni havahduin ylitsepääsemättömään vitutukseen. Ihan kaikki otti päähän. Onneksi en purkanut tätä vielä nukkuvaan mieheeni vaan kohdistin sen keittiössä haisevaan tiskikasaan. Siinä sitten raivotiskasin niin, että oli ihme ettei yksikään kippo tai lautanen särkynyt. Sama tunnelma jatkui eilen illalla, kyynel vieri poskella ja olin niin kiukkuinen, mutten itsekään osannut nimetä mitään tiettyä asiaa kiukkuni aiheuttajaksi. Kun mies kysyy "mikä nyt harmittaa?" huudan niin, että varmaan koko kortteli raikaa "No vittu kaikki!". Onneksi olen oppinut jo tiedostamaan tämän ilmiön ja välillä muistan pyytää selittämätöntä käytöstäni anteeksi. Huh, alkais nyt ne menkat sieltä jo niin loppuisi tämä raivottaminen. Parempaa viikonloppua kaikille lukijoille! Ja hyvää itsenäisyyspäivää!