Keskenmenon jälkeen joulu alkoi pelottaa, miten suhtautuisin, miten rikki menisin kun joulukuun 25. päivä koittaisi ja meillä ei olisikaan vauvaa. Lohduttelin kuitenkin itseäni, että voisin olla jo uudelleen raskaana silloin. Huomenna vaihtuu vihdoin joulukuuksi. Tuo surullisen pelottava päivä siis lähenee. Voi kumpa voisin viikon päästä ihailla positiivista raskaustestiä. Voi kumpa voisin joulupäivänä sytyttää kynttilän menetetyn unelmamme muistolle niin, että kohdussani olisi jo uusi ihme kasvamassa.
Pelottaa, mutta luulen, että olen kuitenkin valmis ottamaan joulukuun vastaan. Mun on pakko.
kuva: weheartit.com
Meidän ensimmäisen raskauden la olis ollut marraskuun alussa, just sopivasti ennen Isänpäivää. Ja nyt toisen toukokuussa, just kivasti ennen Äitienpäivää.
VastaaPoistaToivottavasti saisimme juhlia noita molempia juhlapäiviä ensi vuonna edes niin, että pikkuinen olisi ilmoittanut vahvasti tulostaan.
Myös täällä haaveillaan maailman ihanimmasta joululahjasta: kahdesta viivasta raskaustestiin. Vaikka valitettavasti se ei vielä takaa mitään. Silti sitä toivon.
Itsellä lähinnä se kaksi viivaa toisi sen toivon, että kyllä ainakin raskautuminen tapahtuu, jossain kohtaa kun sekin tuntui lähes mahdottomalta kun ei oikein mitään tapahtunut missään (ovulaatiota, kuukautisia ym.).
PoistaToivotaan todella, että juhlapyhät saadaan pian viettää lasten kanssa! :)